FINNBASE
The national quality programme for VET in Denmark
DK-02-C7
> Access
> Index
Review
 Comment (in English)
Issue In Denmark many vocational colleges have on their own initiative – and in particular since 1991 in connection with a broad reform of the Danish VET system – established projects, co-funded by the Ministry of Education , aiming at the development of their own methods and systems for quality assessment and quality development. By decentralisation measures and a more withdrawn role of the government the colleges have acquired much more autonomy. This has led to an enhanced interest by the government towards quality care measures as a way to secure the efficient and qualified “production” of colleges in a new setting where the traditional detailed steering principles have been abandoned. (S.N. 01/11/99)   
Measure Quality assurance is provided by the interaction between objectives and framework conditions which are laid down by the central government and the leeway provided at local level. In 1995, the Ministry of Education published a “Strategic plan for systematic quality development and impact assessment in the vocational college sector”. This programme which presents the framework of educational policy is based on results of innovative projects which many colleges have been conducting since 1991.
    The programme constitutes a framework plan by the Ministry and comprises the college level as well as the interaction between social partners on various levels. The strategic plan represents a systematic approach. It covers all fields of activity that contribute to towards improved quality. Moreover, it promotes a coherent approach since it integrates most of the management instruments implied in vocational education and training. Since the VET system is continuously being reformed and new approaches are required, only a “snapshot” evaluation can be made. Consequently, the snapshot will only focus on whether quality meets current and anticipated requirements of the labour market rather than whether it meets standards defined in the past.
    Every college is obliged to introduce a mechanism for quality assurance. In the framework of the self-assessment process in colleges, questions from strategically selected fields have to be answered, covering all college activities relevant to quality assurance. Answering these questions requires the individual school to have a clear plan and systematic methods to respond to changing demands. All 115 VET colleges today have a quality assurance programme. (S.N. 01/11/99) 
Tanskan ammatillisen koulutuksen järjestelmässä on toteutettu samanlainen päätösvallan hajauttaminen kuin Suomessa. Oppilaitosten lisääntynyt itsenäisyys toiminnassaan on johtanut uusien järjestelmien kehittämiseen, jotta keskushallinto voi kuitenkin kontrolloida oppilaitoksia.  Tanskan opetusministeriö on laatinut ammatillisen koulutuksen laatuohjelman takaamaan, että oppilaitosten antaman opetuksen laatu vastaa määriteltyjä standardeja. Jokaisen oppilaitoksen tulee myös laatia laatuohjelma, jonka tekemiseen opetusministeriö antaa apuaan. Jotta tämä kävisi päinsä, on Tanskan opetusministeriö joutunut perustamaan uuden arviointikeskuksen Tanskaan.
    Ammatillisen koulutuksen laatu voidaan lyhykäisesti määritellä siten, että koulutuksen tulee valmistaa sellaisia työntekijöitä, joiden osaaminen vastaa työelämän sisällöllisiä vaatimuksia ja että näitä työntekijöitä tulee oikea määrä oikeaan aikaan ja paikkaan. Toiminnan tulee tietysti tapahtua hyvällä hyöty- ja kustannussuhteella. Tämän toiminnan laadun arvioinnissa ja varmistamisessa on kyse kahdesta asiasta: 1) joku tietää, mitkä ovat oikeat sisällöt ja määrät, ja 2) että järjestelmä toimii näiden tavoitteiden mukaisesti. Valtakunnallinen laatujärjestelmä voi keskittyä jompaan kumpaan tai molempiin riippuen siitä, mille elimille nämä tehtävät on osoitettu. 
    Jos olennaiset osat 1)-kohdan asioista on keskitetty valtakunnallisesti, on laatujärjestelmän tehtävänä on a) määritellä standardit sisällöille ja tavoitteille ja b) kontrolloida ja edistää oppilaitosten standardien mukaista toimintaa. Jos kohdan 1) asiat on annettu oppilaitosten tehtäväksi, on valtakunnallisen laatuohjelman tehtävänä toteuttaa vain b)- kohdan asiat. Tällöin kyseessä on paljolti puitteiden luominen, esimerkiksi projektien rahoittamisen muodossa, mutta myös kontrollointi oppilaitoskohtaisten arviointien toteuttaminen.
    Hajautettujen, oppilaitosten itsenäisyyttää korostavien järjestelmien ongelmana on, että oppilaitosten osaaminen ja resurssit keskittyvät opettamiseen ja sen taloudelliseen järjestämiseen. Sen sijaan niiltä puuttuu osaaminen, joka liittyy työelämän sisällöllisten ja määrällisten tarpeiden tunnistamiseen ja ennakointiin. Ongelma tulee siitä, että tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen yrityksiin on niin laaja, että oppilaitokset eivät mitenkään pysty hallitsemaan yrityskenttää verkostoillaan; tutkinnon suorittaneiden sijoittumisalue muodostaa markkinan, jonka hallinta edellyttää vahvaa tutkimusosaamista ja resursseja myös siihen. Yritykset eivät myöskään ole koulutuksen ja opetuksen asiantuntijoita, joten tarvitaan erityinen 'tulkki', joka pystyy kääntämään yritysten tarpeet koulutuksen kielelle; tämä vaatii uuden resurssin.
    Valtakunnallinen taso voi tulla apuun resursseineen, joko antamalla rahaa projektien toteuttamiseen tai luomalla malleja ja menetelmiä ja menettelytapoja, joilla työelämän sisällölliset ja määrälliset tarpeet voidaan saada hallintaan. Vaikeutena viimeksi mainitussa on oppilaitoksille soveltuvien käytäntöjen luominen, sillä monet riittävän luotettavat ja ykistyiskohtaiset järjestelmät edellyttävät usein käyttäjiltään opiskelua ja pitkää harjoittelua 'learning by doing'- menetelmällä. Yksinkertaisten ja helppokäyttöisten systeemien luominen on aikaa ja resursseja vaativa tehtävä. Siten monesti keskushallinto ajautuu kuitenkin keskusjohtoisten systeemien luomiseen ja sen kontrollointiin, että oppilaitokset toteuttavat ylhäältä annettuja standardeja.
    Edellä sanottua taustaa vasten Finnbasen kuvaus on kovin abstrakti suhteessa siihen, minkälaisiin haasteisiin laatujärjestelmien pitäisi käytännössä vastata. Ei riitä, että pelkästään hajautetaan, vaan samanaikaisesti pitäisi varmistua siitä, että oppilaitosten lisääntynyt vapaus todella tuottaa halutun tuloksen. Laatujärjestelmien ei pitäisi olla vain hallintomalli, jossa luodaan puitteet ja edellytykset, vaan sen tulisi sisältää hyvin paljon sellaista työtä, jossa valtakunnallisesti vakiintuneet menetelmät ja toimintatavat koulutuksen sisällöllisten ja määrällisten tarpeiden tunnistamiseksi voidaan siirtää oppilaitoksille käyttökelpoiseen muotoon sen lisäksi, että menetelmiä koko ajan kehitetään.
(O.P. 08/05/01)
Impact Even though the responses to the Ministry´s questionnaire are forwarded to all VET colleges, this does not mean that they are being patronized by the Ministry; it serves primarily as a guideline and food for thought  - based on the assumption that it is neither possible nor desirable to prescribe a definite concept with methods, objectives and values of vocational education and training.
    Quality assurance programmes in the VET sector are currently being intensified. In the next few years, new instruments will be implemented: benchmarking will be introduced on a national level, greater emphasis will be put on quality control of output and external auditing will also be introduced. At present, performance parameters are under consideration. The results of internal quality surveys will be published to some extent and used for specific improvements, however, not in order to sanction colleges for non-compliance. 
    The quality issue in education is given top priority and the Danish government has now decided to establish a new national assessment center which will cover all educational establishments in Denmark from 2000. 
(S.N. 01/11/99) 
 
Reference A broad presentation of the main elements of systematic quality development in Danish VET is given in the “Strategy paper" (in English) formulated by the Danish Ministry of Education (MoE) in September 1995. More detailed presentations (in Danish) of strategies and results are to be found in the publications MoE 1996a and MoE 1999a. An interim report written for CEDEFOP by Nielsen 1996a presents the whole discussion and measures in English. A comparative report by Nielsen & Visser 1997a gives a deeper insight into the similarities and differences between quality care systems at college level in Denmark and the Netherlands.  (S.N. 01/11/99)   
Author Soeren P Nielsen Olli Poropudas

>Access to reviews<   FINNBASE  >Index of reviews<

Top of the page
  First set up: 03/11/1999
Latest update: 23/05/2001
 Contact: Sabine Manning
© WIFO/ IER Jyvaskyla